Versoix ja Nyon

Käytiin eilen Iidan ja Terhin kanssa Versoixissa ja Nyonissa. Oli vähän kolea ja kurja sää, kun välillä satoi vettä ja välillä oli muuten vaan kylmä. Ja kun olin paahtunut lauantaina toppatakissa, päätin olla toppautumatta sunnuntaina, mikä oli virhe. Mutta eniveis, taas kuvia!

Ensin siis menimme Versoix'iin katsomaan jäätyneitä autoja. Tosin täällä on ollut niin lämmintä, että ne olivat vähän jo sulaneet. Mutta hienoja ne olivat silti!

Mikä hemmetin pakkomielle ihmisillä on täällä syöttää LOKKEJA? Ei lokkeja syötetä! Se on kuin puluja ruokkis!

Minulla on uudet kengät. Ne on GoSportin talvilenkkarit (hinta 10€).  

Olen muutenkin melko kaunis yskässä ja tuossa fleesessäni. 

Huomatkaa erityisesti lapsenkakkapipo, joka toimii eräänlaisena katseenvangitsijana. 

(Terhi ja Iida, miten  te kehtasitte kävellä mun kanssa tuolla? :D)

Tämän jälkeen sitten suuntasimme Nyoniin:

Siellä oli joku hieno roomalaisten rakennuttama pylväshärpäke. Joku aasi oli rikkonut sen lasisen kyltin, joka kertoi asiasta, niin en nyt osaa avata tämän pylvään tarinaa sen enempää.

Tuo patsas löytyy Tintti ja tuhatkaunon tapaus -kirjasta. Koska Tinttihän on seikkaillut täällä Geneven alueella. (Ihankuin mä jotain tietäisin, en ole lukenut niistä kirjoista yhtään.)

Tuolla käytiin oikein sisällä. Se oli Sveitsin kansallismuseo, jossa oli kaikenlaista hienoa ja vähän ällöttävääkin (kuten synnytystuoli 1800-luvulta). Siellä ei vaan saanut kuvata.

Illalla söimme aasialaishenkistä kampelaa ja mustekalasalaattia. Ja pelasimme suomenkielistä Scrabblea ja PY voitti TAAS. 

Tänään onkin sitten ihan normaali arkipäivä, eli haemme kohta Allanin koulusta ja Vili tulee itsekseen bussilla syömään. Iida teki jännittävän wokkiaterian (hehheh Iida ;)! Katsotaan, miten meille käy.

En vacance

Ei tullut plussia, koska minusta oli hauskempaa pelata Unoa naapureiden kanssa kuin olla positiivinen tänne. Ja sitten lähdinkin viikoksi Alpeille, joten nyt tulee kuvaoksennus Les Diableretsistä.

Minä söin kakun ja tykkään kuvata ruokaani.

Tuo oli mahtava! Pilvien raosta pilkisti vuoret! Okei, ehkä se ei ole teistä niin mahtavaa.

Tämä kuva esittää sitä, kuinka paljon siellä oli lunta. 

Sisu oli vihainen suurimman osan ajasta. Yritin silittää sitä, mutta se meni aina pois. 

Eikä edes hymyillyt kameralle.

Tässä Sisu esittää kuollutta, etten koskisi häneen.

Joku vähän loi lumia katolta.

Sarkku leipoi pullataikinan ja me tehtiin siitä Iidan kanssa vaniljaboston. NAM!

Ananas. Ranskaksi un ananas. Englanniksi pineapple. Miksi?

Iida soitti oboeta.

Tämäkin kuva havainnollistaa lumen määrää. Muistaakseni Sarkku on jotain päälle 180cm pitkä. 

(Itsehän olen huimat 160 cm.)

Kuten näistä kuvistakin välittyy, suurin osa ajasta meni makaamiseen, syömiseen ja kävelemiseen. En sitten lasketellutkaan, koska yskin keuhkoni pihalle. Olisi pitänyt laskea alkuviikosta, koska loppuviikosta oloni vain paheni, vaikka kuinka yritin parantua. Iida oli urhea ja kävi eilen laskettelemassa sillä aikaa, kun minä kävelin apteekkiin ja takaisin. Jännittävää, eikö totta?

Minä ja Iida sitten lähdettiin jo tänään kohti Geneveä, koska Iidalla oli soittoharjoitukset illalla ja emme kuitenkaan olisi mahtuneet paluumatkalla autoon. Haahuilimme sitten päivän Montreuxissa.

LINNA Aiglessa! Kuva on otettu junasta lasin läpi. Anteeksi, se on laitonta. Mutta se on LINNA! 

Geneve-järvi Montreuxin päästä.

Siellä Montreuxissa oli joku ihmeen Barbapapa-näyttely. Kaikkialla oli jotain kasveista tehtyjä Barbapapoja. Tiedättekö, että Barbe à papa on ranskaa ja tarkoittaa isän partaa eli siis hattaraa? Nyt tiedätte. Tässä nyt sitten niitä Barbapapoja:

Ja tietty Freddie (joka ei ole Barbapapa):

Ja pieni poika ruokki lokkeja. Absurdia.

Tässäpä ne tärkeimmät. Lähiaikoina lisää juttuja.

Miinuksia

Minulla on lämpöä. Fiilis niin sanotusti ei ole katossa. Aion tehdä ihmeparantumisen huomenna. Eli aion suunnata apteekkiin.

Kerron nyt, mitkä asiat minua täällä tämän kahden viikon aikana on eniten hajottanut lähinnä siis koulun ja asunnon puolesta. Jos kaipaatte positiivisuutta päiväänne, nyt ei täältä kuumehoureista sellaista tipu.

1. Epäorganisoituneisuus

Löysin vuosisadan sanahirviön. En tiedä, onko tuo edes sana. Mutta se minua hajottaa. Kukaan ei täällä tiedä mitään tai ole vastuussa mistään. Ainakaan tuolla koululla. Meidän vaihtokoordinaattori on hyvä esimerkki. Se sekoilee pitkin poikin ja jos siltä menee kysymään jotain, se tuijottaa suu auki (olen kokeillut sekä englanniksi että ranskaksi asioida ja aina on sama reaktio) ihan kuin jokin vajaaälyinen. Yleensä se ei tiedä, miten mua voi auttaa.

Toinen esimerkki tästä on tämä meidän ranskan opetus täällä. Toivon, että se paranee, koska muuten hajoan täysin. Meidän ensimmäisellä tunnilla oli 10 sivua tehtäviä verbien olla, mennä, omistaa ja tehdä taivutuksesta. PREESENSISSÄ. Opin tuon ollessani lukion ensimmäisellä. Eli päälle kuusi vuotta sitten. Säälittävintä siis on, että olen korkeimmalla tasolla niistä neljästä tasosta. Ei paljon naurata, jos opin täällä vaan taivuttelemaan verbejä. Mutta parasta on, että kukaan ei oikein tiedä, missä ne tunnit pidetään. Kukaan ei kertonut ennen ensimmäistä tuntia mitään ja olisihan meidän pitänyt arvata, että ne luokat löytyy paperilta jostain aulan peränurkan ilmotustaulusta ja vaihtokoordinaattorin seinältä. NIINPÄ. Oodi Weboodille (hehheh), jossa kaikki on kivasti netissä!

2. Campusnet

Ensinnäkin, en ole koskaan nähnyt niin hidasta nettiyhteyttä kuin meidän koululla. Tai olen. Ala-asteellani 90-luvun loppupuolella. Se on tasoa tämä laiton netti (jota edelleen siis käytän, hehheh). Me hajoiltiin yhdessä mun ruotsalaisen opettajan kanssa tälle tänään. YouTube-videon katsominen koulun alueella on silkka mahdottomuus.

Toinen osa tästä on tämä:

Se on meidän weboodi + webmail + lukujärjestys + tallennustila. Hienot värit, vai mitä? Tännehän siis opettajat saa lisätä luentomateriaalit, saat sinne maileja kouluun liittyen, saat itse tallentaa asioita ja näet sun lukujärjestyksen ja luokat täältä. TEORIASSA. Todellisuudessa toi on maailman surkein sähköposti eikä mitään muuta. :D Tuolta ei oikeasti näe mitään ja niitä luentosaleja ei ainakaan tuolta löydä erkkikään. Mulla on NIIN ikävä toimia nettisivuja!

3. Pyykinpesu

Pyh, varausjärjestelmät on turhia. Nopeet syö hitaat. Eli suurin osa ihmisistä pyykkää yöllä. Hienoa! Alexandra oli saada slaagin, kun kerroin sille, että meillä Suomessa tähän ois joku vihko. Tai itse asiassa meillä on siihen netissä varausjärjestelmä, joka päivittyy ihan livenä. Kukaan ei koskaan joudu ravata sitä väliä siinä toivossa, että saattaisi päästä pyykkäämään.

4. Kouluruokailu

Aluksi olin tästä ihan innossani. Sitten sain kuulla, että sieltä sai muutama ihminen viime vuonna useammankin kerran ruokamyrkytyksen. Ja että siellä ei sen ruuan laatu ole tosiaankaan ihan samalla tasolla kuin Suomessa saatika sitten hygieniamääräykset. Mm. löysin puhtaiden haarukoiden seasta porkkanaraastetta. En enää yllättäen käy siellä syömässä. :D (Olen hygienifriikki, mä tiiän.)

En keksi enempää. Muuten olen melko tyytyväinen elämääni täällä Normandiassa. Onneksi pääsen ylihuomenna jo kahden viikon hermolomalle. Eli leikkimään Allanin ja Vilin kanssa, juttelemaan Sarkun kanssa ja pelaamaan PYn kanssa Scrabblea. :D

Huomenna ehkä plussia. Jos olen vähemmän tööt.

Lumileikkejä

Uskomatonta. En ole muutamaan päivään avautunutkaan! En jotenkin jaksa tän netin kanssa tappelemista joka päivä. Enkä toisaalta kyllä ole edes tehnyt mitään superjännääkään.

Täällä siis satoi lunta. Sunnuntaina kaikki Caenin julkinen liikenne peruttiin, koska täällä oli 10cm lunta. Meinasin mennä opettamaan ranskalaisille miehille mäkilähtöä lumisessa mäessä. Ihan vaan jos joku ranskalainen osaa suomea ja lukee tämän, se ykkösvaihteella sudittaminen ei kyllä auta asiaa lainkaan. Eikä kaasun pohjaan painaminenkaan.

Kävelin sitten Annan kanssa sunnuntaina keskustaan markkinoille ja kahville. On todella ärsyttävää, kun sunnuntaina kaikki on kiinni, kun se on just se päivä, jollon ei ole mitään muutakaan tekemistä koskaan! Se käveleminen oli huonoin idea koskaan, koska nyt mulla on hirveä yskä. Pitäisi olla kumisaappaat tai talvikengät. Mulla ei ole kumpiakaan. Harkitsen vakavasti kumppareihin investoimista.

Kun oltiin päästy kaupungilta kotiin, naapurit houkutteli meiät niiden kanssa viereiselle tekolammelle. Mä en innostunu lainkaan, mutta ne pakotti mut mukaan. Otin varmuuden vuoksi kameran mukaan, koska se on paras tekosyy sille, ettei tartte osallistua lumisotaan. :D

Kuitenkin niiden mielestä tää oli superhauskaa ensin. Mä olen siis noi jalat tossa oikealla, 

kasan alimmaisena.

Noi vaan sekos täysin tuolla hangessa. :D 

Liene <3 Sophian 

 Renate halusi kieriä tuon mäen alas noin. Se oli vähän märkä sen jälkeen...

 Tytöt kutsu tuota mutanttisorsaksi. Omistettu isälleni. Perinne lintukuvista jatkuu.

Tämän jälkeen siis onnellisesti flunssassa. Jes.