Johan kesti!

Ei sen nettitikun lataaminen ihan näin kauaa kestänyt. Mutta melko kauan kuitenkin, koska olin unohtanut sen laturin vanhempieni luokse ja iskän piti lähettää se mulle postissa. Huono tekosyy, koska meillä on kyllä ihan kiinteäkin nettiliittymä. Hehheh.

Kiasman palauteseinässä on viisauden siemen.

Ongelmana on ollut, etten oikein tiedä, millaista blogia tahdon pitää. Kuitenkin haluan pitää mielessä, että tämän blogin tulevana tarkoituksena on kertoa mun Erasmus-vaihtoajasta Normandiassa ensi tammikuusta lähtien.

Ens tammikuu tuntuu kauhean kaukaiselta, mutta kun alkaa järkevästi ajattelemaan, siihen on alle neljä kuukautta. Ja kuukauden päästä on haun 2. osan deadline. En silti tiedä, millon vahvistus pääsystä pitäisi saada. Meidän vaihtokoordinaattori on, noh, kauniisti sanottuna todella kiinnostunut pitämään meitä ajan tasalla asioista.

Toisaalta taas mulla oli n. viisi viikkoa aikaa järjestää kaikki, kun päätin lähteä Sveitsiin au pairiksi, joten kai tässä vielä ehtii panikoida asiaa useamman kerran! 

Tulipas tylsä opiskelijavaihtopaasaus. Kerron ensi kerralla jotain hauskempaa.

Taidan nyt nauttia viikonlopun viimeisistä valveillaolotunneista ja keitän itselleni kupin teetä. 

Peace and love.

Kuvat mun vanhempien kissoista, Wilsonista ja Miskasta.