Korkeasaari

Tänään kävimme perheeni kanssa Korkeasaaressa. Olenhan tosiaan vasta 23-vuotias, joten on mielestäni aivan loogista mennä äitin ja iskän kanssa eläintarhaan (varsinkin kun he maksoivat hahaha...).

Mukana olivat myös täyspäiset veljeni. Chisu käytti tuota sanaa Me Naisissa ja se oli mielestäni kovinkin ärsyttävää. "Äitini kasvatti minusta täyspäisen ihmisen." Kas kun ei puolipäistä. Muhaha. Onpas tänään hyvää läppää. Katsotaan, miten tämä tästä vielä etenee...

Olisin niin halunnutkin karvoja kotiin muistoksi. Karvat ovat intohimoni.

Gepardi, sanoi isä pojalleen (ei minun isä vaan joku toinen älykkö). Sepä se. 

Tässä on tiikerin pylly. Hän oli niin kovin aktiivinen, että kuvat ovat joko pyllystä tai pelkästä puskasta. Oletan, että pylly on teistä parempi.

Hanhia ja poikasia, joita tosiaan oli kovin monta ympäri saarta. 

Apinan pylly. 

Hän oli kovin pelottava siinä 80 cm pituudessaan. Onneksi oli lasi välissä. Hui!

 NORSUHIIRI!!! <333 Lempieläimeni koko eläintarhassa ja vaahtosin tästä heti, kun sain tietää, että menemme Korkeasaareen. <3333

Hän vipelsi kovaa.

Matelijat ovat tylsiä.

Ei edes näe päätä. Tylsää. Taas muuten pyllykuva. Miten onnistuinkin näin monessa pyllykuvassa?

Hän poseerasi kahvipöytämme vieressä. Kun menin lähemmäksi, hän otti monta eri asentoa ja pörhenteli noita päässä olevia sulkiaan. 

En usko, että nuo on eläviä. Muutenkin koko eläintarha oli puolityhjä. Luulen, että ne on ripotelleet ympäriinsä noita pelkkiä nahkoja ja väittävät ihmisille niiden nukkuvan. 

Siellä oli ollut joku hiekkaveistokilpailu mikä lie. Tätä oli jossain hypetetty ja veistoksiahan taisi olla kokonaiset kuusi. VAU.

Joku alppivuohi mikä lie. Alppieläin.

Tämä oli sitten esillä vasta siellä viimesellä "rastilla". Aivan, tähän mennessä olinkin nähnyt vain sata hanhea ja kuvannut kaikkia. Enkä väistänyt.

Äiti osti minulle massiivisen euron nallen, koska kinusin, etten koskaan ole saanut mitään. :D 

Tällainen reissu siis tällä kertaa! En nähnyt hylkeitä, koska niiden tilalla oli joku ihme mammuttipuisto eli hiekkaa ja joku "mammutin luuranko" eli muovinpaloja hiekassa. Enkä myöskään haisunäätiä, koska niiden kopissa oli vain Kekkilän mustaa multaa. Kummalliseksi menneet nämä eläintarhat.

Vesiputous

Viimeinen ilta Caenissa oli sitten melkoista itkemistä. Vaikka mulle ei tule kovinkaan montaa ranskalaista tuolta ikävä, oli tuo vaihtariporukka aivan mahtava. Ja on jotenkin aika rankkaa ajatella, että monia heistä tuskin enää koskaan tapaan. Onneksi on Facebook, joka antaa illuusion siitä, että tietää, mitä tutuille tapahtuu. Monille en ehtinyt/pystynyt sanomaan heippoja ja toisaalta ihan hyvä niin, kun itkin ihan valtoimenaan tuolla muutenkin. :D Annan kanssa me sanottiin vaan nähdään, koska se nyt varsinkin oli ihan kamalaa...

No mutta, Suomessa siis taas ja kaikki on ennallaan. Paitsi että vietän kesää nyt vanhempien luona Fazerin leipomossa Forssassa päiviäni vietellen. En varmaan koskaan pääse muualle töihin. :D

Huomenna menen äitin, iskän ja veljien kanssa Korkeasaareen. Naureskelen tälle jo nyt. Olenhan vasta 23-vuotias, että onhan tämä nyt ihan ymmärrettävää. ;)

Ehkä tulee niitä kameleiden kuvia myöhemmin!