maanantai 30. tammikuuta 2012

Awwww


Sain tänään lahjan. Se on kiinalaista punaista teetä pienessä pussissa, josta on otettu ilmat pois.

Me ostettiin torstaina prepaid-liittymät ja meidän piti ostaa siihen puheaikaa, mutta koska kukaan ei auttanu meitä, me ostettiin sitten väärältä yhtiöltä ne. Joten me jouduttiin mennä selvittämään sitä asiaa Carrefouriin ja autoin niitä kiinalaisia, koska ne ei osaa ranskaa. Joten sain tuon kiitokseksi. Musta tuo oli uskomattoman söpöä. Niiltä kiinalaisilta loksahti suu auki, kun en mennytkään ostoksille vaan tulin auttamaan vaan niitä ja lähdin siitä kotiin.

Ne tätit siellä kaupassa oli ihan uskomattoman töykeitä meille. Ne vaan jotain mumisi ja väitti aluksi, että ei siitä mitään rahaa saa, mutta mä ainakin saan omani takas. Ja intin niille, että ei varmana, niin se nainen soitti jonnekin, josta tuli nyrpeä nainen ja alko täyttää papereita. Ei Suomessa olla tollasia? Mä ainakin oon heti ihan intona, jos joku yrittää vähänkin puhua suomea ja autan varmasti. Ei täällä vaan. Täällä käännetään katse pois, jottei tartte jutella. Ihme porukkaa.

Mutta kiinalaiset on söpöjä.

Markkinat

Nää mun kuvamäärät on nyt räjähtämässä käsiin. En ladannut näitäkään tänne kuin vain kuusi tuntia. Ihana netti. Kivaa, kun se on ladannu 20 kuvaa ja sit se tilttaa ja kaikki uusiks. 

Käytiin siis tänään markkinoilla keskustassa. Siellä on kuulemma joka sunnuntai markkinat ja sovittiin Darianin kanssa, että me niin tästedes ostetaan sieltä kaikkea ihanaa.

Mentiin tramilla ja tämä oli vastassa:

Asun ghetossa. Se oli siis vielä eilen roskis. PELTIroskis.

Sitten me mentiin markkinoille. Siellä meitä opasti australialainen Anna, joka on ollu täällä jo viime lukukaudella. Tässä kuvia. 



Ostettiin juustoa, mutta ei kyllä tolta kaverilta. Koska se selvästi pöristelee kuolaansa noihin juustoihin, kun kukaan ei näe. Mä nappasin sen.



Noi oli feikkikukkia. Sori, että spoilasin.

Anna sano, että noi on sairaan hyviä. Ne on kuulemma maustesuoloja, joilla ne on kokannu koko syksyn. Haluan niin maistaa tommosta ruuassa!


Me ostettiin myös kukkia. Ne makso euron. Kaikki maksaa euron. Mutta ne oli ruukussa.

Ja ostin noita. Ne on HYVIÄ.



Tässä vaiheessa jäädyttiin pystyyn ja oltiin kierretty koko homma, joten etittiin kahvila. Kaikki oli kiinni paitsi Paul. Paul on paras, Paul on elämäni rakkaus kahvilaSEKTORILLA.

Täällä on sairaan hienoja graffiteja! Vai mitä noi on. En tiedä, olen n00b.


Sitten me mentiin katsomaan Abbey des Hommesia eli miesluostaria. Se ei kai enää kyllä toimi luostarina. Mutta se oli mieletön.


Opin tuon korealaisilta tytöiltä toissapäivänä. Kuinka sulonen olenkaan! 

Tässä taas olen melkoisen tomera.

Taas se kirkko. Sen nimi on kai Saint Pierre. Eli Pyhä Pietari. Kuinka uniikkia, niitä ei meinaan oo montakaan tässä maailmassa. Missattiin meinaan tram parilla minuutilla, joten käveltiin LINNAN LÄPI toiselle pysäkille. En tosin ottanu kuvia, koska mulla oli liikaa kauppakasseja. Jäätte taas jännityksellä odottamaan tätä linnaa, vai mitä?

Hän on Anna. Se on tosi söpö ja sen aksentti on kadehdittava. Aivan Flight of the Conchordsista. Sanoin sen sille ja se sano "That girl is crazy, I don't wanna be her!"

Huomenna minulla alkaa koulu. Tai en tiedä, alkaako. Tiedän, että minun pitää olla siellä kymmeneltä saamassa lukujärjestys. Tosin muuta en ensi viikolta tiedäkään. Paitsi että lauantaina on Ohama Beach (kirjotin Obama, oonko vähän väsyny?) tiedossa!

Toinen venäläinen kämppikseni saapui tänään. Papatus alkoi. Ne kysy multa, että haittaako mua, jos ne polttaa täällä kämpässä. Sanoin, että vanhana astmaatikkona haittaa. Ne lupasi polttaa sitten ulkona. 

Jännittävää, eikö totta?

lauantai 28. tammikuuta 2012

LINNA, jota ei nyt tässä oikein kunnolla näy...

Tässäpäs näitä kuvia keskustasta. Siellä sato ärsyttävästi välillä vettä ja välillä ei, joten saldo jäi pieneksi, kun en halua kastella kameraani. Ja latasin nää taas mun surkimuslaittomuusnetillä, että respektit mulle.

Luin jostain turistilappusesta, että täällä on kai aika montakin kirkkoa ja luostaria, koska William the Conqueror on vähän rakennuttanut asioita 1000-luvulla. Pikkusen eri tasosia kuitenkin kuin Suomessa. Pitänee mennä turistikierrokselle noihin, kun ilmat paranee. 

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla eli tässä on myös tram, jolla pääsen keskustaan. Miten hieno! 

 Se tram halus sitten tähänkin kuvaan. Mulla on vaikeuksia sanoa noita raitiovaunuiksi. Musta ne on Suomessa ratikoita ja ulkomailla trameja. Johtuu Sveitsi-ajoista. Mutta siellä se LINNA on. Se on ISO. Aion kyllä mennä sinne turistikierrokselle, heti kun on paremmat ilmat. Eli varmaan en koskaan. Koska täällä sataa melko usein. Aika huono kuva linnasta, mutta saa nyt kelvata teille, koska varmaan tulevaisuudessa näette siitä sata muutakin kuvaa.

 Muutan tohon.

Tämä on eri kirkko/luostari kuin aikaisemmin. Selkeesti.  Onhan se hyvä olla semmonen viitisen tollasta kaupungissa, että on vara valita.


Kuinka keski-eurooppalaista! 



Yritettiin Elianan kanssa etsiä jotain ruokapaikkaa, mutta ei voi muistaa, että kaikki menee viimestään kahdelta kiinni.  Tai jos ne on auki, ne on kuppiloita, joissa voileipä maksaa 7 euroa. 

Joten menimme sitten Pauliin. Mä RAKASTAN Paulia. Se on semmonen korkeatasoinen leipomo-kahvilaketju. Voi morjens siellä on kaikkea ihanaa! Ja toi makso 2,18€. Ja noi vadelmat oli tuoreita. 

Jättimacaroneja. Jotenkin kaikki muotiblogaajat rakastaa noita, mutta musta noi on pahimpia leivoksia, joita maa päällään kantaa. Paitsi jos ei lasketa sitä tsekkiläistä (?) mantelileivosta, jonka päällä oli kermavaahtoa. Söin sen Brnossa reilatessa ja se oli kyllä kamalaa.


 Yritin metsästää kenkiä. Löysin sairaan mageet kirkuvankeltaset kumisaappaat, mutta ne oli mulle liian pienet. Joten ostin viiden euron tennarit. Eiks se oo melkein sama asia..?

Ja tässä sitten kevyt illallinen, jonka äsken söin, kun palasin kotiin. Täällähän siis kaikki maksaa alle 2 euroa. Tuhlattiin tollaseen kuivalihapakettiin, joka makso 5 euroa. Mutta se on niiiiin hyvää. PY opetti mut pahoille tavoille. Leikkeleet on suurta rakkautta.

Tarkotuksena oli ostaa junaliput Geneveen, mutta en halunnut ostaa niitä jostain laitteesta, koska en tiedä, pitääkö mun vaihtaa juna-asemaa Pariisissa. Aion siis ostaa ne huomenna juna-asemalta, kun voin kysyä tätiltä, että voiko se järkätä mulle junan Pariisiin samalle asemalle, mistä se Geneven juna lähtee.

Darian (eli siis mun kämppis) lähti johonkin tanssiesitykseen ranskalaisen pojan kanssa, jonka se eilen tapas. Gosh, se on nopee! Tosin Darianilla on poikaystävä, jolle se lässyttää skypessä, että tuskimpa se tuota poikaa aikoo iskeä. :D

Itsehän istun kotona ja toivon, että äiti tulisi skypeen. Varmaan saunoo. Ilkimys.

perjantai 27. tammikuuta 2012

Kuvaoksennus

Jos luulette, että saatte pian samanlaisen kuvaoksennuksen kuin alempana, olette väärässä. Tai no ette. Koska menen huomenna keskustaan, missä on LINNA. Ette usko, kuinka innoissani olen tästä linnasta. Tai no, Jere varmaan voi uskoa. Mutta Caenissa siis on LINNA ja kaks (kai) tosi hienoa goottilaista kirkkoa, joten voi morjens sitä kuvien määrää. No niin kuitenkin, mulla meni tunti ladata nää viitisentoista kuvaa tänne, että huomenna pitänee keksiä joku parempi netti jostain lähikahvilasta vaikka.

 Kun olin vihdoin laukkuineni terminaalissa 2F ja meiän vastaanottajat oli paikalla, näytti tältä. Ja tältä se näytti sitten sen kolme tuntia, kun venattiin siellä ihmisiä.

Sitten mentiin bussiin ja olin turisti ja olin iloinen, koska MIKÄ TUOLTA SOJOTTAA?! 

Koko matkan Pariisista Caeniin, puut oli tollasia. Musta se oli absurdia, joten kuvasin niitä.

Tähän väliin sitten kuuluu se kiroilupostaus. :D 

 Tuolla siis opiskelen tämän 4kk. Tai kolme. Tai kaksi ja puoli. Meillä on aika paljon lomaa... Mm. kahen viikon päästä kaks viikkoa ja MÄ MENEN GENEVEEN JEJEJEJEJEJJEJEJEJEE!

 Hajoan tähän enemmän kuin mihinkään. MIKSI OI MIKSI ne on sekottaneet noi näppäimet noin?! Sain päänsäryn tänään, kun yritin muistaa, että A on muualla ja M on Ä:n paikalla ja huutomerkki ei ole ykkösessä JA NUMEROITA VARTEN PITÄÄ PAINAA. Olen nörtti, tiedän sen.

 Tässä on Eliana. Se on mun superinnokas espanjalaiskaveri, joka on tosi sulonen. Se puhuu mulle aina espanjaa ajatuksissaan. En ymmärrä sanaakaan. 

Mikä se siellä..? KYLLÄ, Oulun yliopistosta tuttu päänsäryn vihreä väri! Täällä siis on tuota samaa punasta ja vihreää, mutta sen päänsäryn oranssin sijasta OKSENNUKSENKELTAISTA. Anteeksi, rakastan tänään caps lockia. 

 Koulun edessä oleva tram-pysäkki. Tosin en käytä tramia kouluun mennessä, koska sinne kävelee 4 minuutissa. Koulumatkani on siis pidentynyt minuutilla. Crap.

Kyllä, Caenissa paisto tänään auriko. Ja illalla sato kaatamalla. Perussettiä.  

Täällä siis asun. Euroresidence. Näyttää ihan hyvältä ulkoa. 

Tämä on mun huone. Huomaatteko vaatekaappini tilavuuden? Harkitsen osan vuokraamista eteenpäin, sillä en tarvitse noin paljon tilaa. Ja kyllä äiti, olen asettunut taloksi. Kaikkialla kamaa. 

Täällä ei ole vessassa lavuaaria. Mutta huoneessa on. Mun lavuaarit näyttää aina tuolta. 

Tässä on meidän tupakeittiöhässäkkä. Me oltiin siis "onnekkaita". Meillä on roskalavalta (oikeesti, toi ylläpitomies kertoi) tuotu pöytä ja kaksi tuolia. Ja ne on seksikkään ruskeita. Ja toi sininen on ällöttävä. Se näyttää kivalta, mutta sisältä se ällöttää mua. Voisin viedä sen suihkuun, niin voisin koskea siihen paljain käsin sen jälkeen. (En oikeesti oo näin paha, mutta se on oikeesti ällöttävä. Jotain ruuantähteitä täys.) 

Tässä tupakeittiöstä siis se keittiöosuus. Ja Darian, mun kämppis. Hän kokkaa itselleen nugetteja ja riisiä ketsupin ja majoneesin kera. Me ollaan melkosia kulinaristeja. Oisitte nähny eilen, kun me löydettiin suolakurkkupurkki kaupasta. Meinattiin molemmat itkeä ilosta.

Jätin lempparini viimeiseksi....

LEMPIHUONEENI. Vihertävän ruskea suihkukoppi. En halua ajatella. En halua. 

Tämä on huoneeni valaisin. Se on todella asiantuntevasti ja sähköturvallisesti asennettu. Omistan kuvan isälleni. Olenhan sähkömies-tietoliikenneinsinöörin tytär. 

Tänään hain asumistukea Ranskan sosiaalihuollolta. Koska ansaitsen sen mielestäni täysin. Toivottavasti saan sitä. Koska jouduin täyttämään taas turhauttavia papereita sitä varten. Miksi ranskalaiset rakastaa papereita? Kaikkialla saa jotain täyttää ja ruksia ja allekirjottaa. Saan kyllä asumistukea Suomesta (korotettua sellaista), mutta ei ne ranskalaiset sitä tiedä. 

Söin toisen kerran kolmiosaisen opiskelijalounaan. Tällä kertaa se oli iki-ihana jambon-beurre (eli siis zjambonböör) eli kinkkupatonki voilla. Ja naturel-jugurtin. Olen todella innoissani ranskalaisten naturel-jugurteista, koska ne on sata kertaa parempia täällä kuin Suomessa. Join myös euron kahvin. En juo toiste. Ei ole koskaan kyllä niin kova kahvinhimo, että sitä joisin. 

Tässäpä nämä tärkeimmät. Huomenna siis otan kuvan LINNASTA. Siihen asti, ciao!