Ostin Genevestä uuden avaimenperän. Mun kaikki avaimet vaan on kotona, joten se odottaa
perjantaita yhtä paljon kuin minäkin...
Kattokaa, kun oon sisustanu.
Alan olla jotenkin ihan kyllästynyt olemaan täällä Ranskassa. En oikein edes tiedä miksi. Jotkut asiat on vaan alkaneet ärsyttää ihan megapaljon. Puolen tunnin jonottaminen kaupassa. Joka hiton kerta. Paskat opetusmetodit ja kurssit, joilla ei todellakaan kerrota mistään kurssin tavotteista, koska opettajat tuntuu keksivän ne sitä mukaan, kun kurssi etenee. Missään ei toimi netti. Ainakaan ilmaseksi. Ihmiset on töykeitä ihan sama, mitä kieltä puhun. Kaikkialla. Haistakaa itte kukkanen, seuraavalla kerralla alan huutaa suomeksi. Eilen yöllä mun sänky päätti irrota liitoksistaan ja tipahdin sitten koomatilassa lattialle. Tänään mun vesipullo levisi ympäri mun laukkua ja kaikki kynäpenaalista kalenteriin oli läpimärkänä. Onneksi se oli vielä vedenkestävä Longchamp, niin oikein ehti imaista ne asiat sen veden. En tiennyt, itkeä vai nauraa. Päätin nauraa, koska olin tunnilla. Kotona olisin varmaan itkenyt.
Oon tullut vanhaksi. En jaksa enää pätkääkään innostua jostain juomakorttipelistä tai yökerhoista, joiden sisäänpääsy on 19 euroa. Mielummin menen tolla rahalla lähikylään junalla ja kävelen päivän. Mutta täällä on mun lisäksi samanlaisia ihmisiä yksi, Anna, enkä mä viitsi sitä koko ajan kiusata, kun on sillä muitakin ystäviä. Mun kämppikset esim. bailas viime viikolla viitenä yönä. PERÄKKÄIN.
Eikä täällä ole oikein mitään tekemistä yksin. Mun kämppikset papattaa keskenään venäjää ja käy solariumeissa ja muissa tappaakseen aikaa. Mä en osaa venäjää, enkä halua ihosyöpää. Istun siis aika paljon kotona. Tunnen oloni tylsäksi. Mutta kun mua ei vaan kiinnosta.
Onneksi näen PYn isän ja äidin huomenna illalla. Mä vähän toivon, että Yves hengailis mun kanssa sitten loman jälkeen. :D (Älä Sarkku mene niille sanomaan, että Laura on yksinäinen ja epätoivoinen, vaikka se totta onkin.) Koska mulla on maks. kolmena päivänä viikossa koulua loman jälkeen ja yhteensä maksimissaan 10 tuntia viikossa. Luojan kiitos, saattais muuten ressi iskeä.
Ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu. Mulla on huomenna ja ylihuomenna koko päivä koulua. Ylihuomenna tapaan uudestaan sen suomen opiskelijan illalla ja menen niiden tunneille aamulla. Ja perjantaina lähden kuuden aikaan junalla Pariisiin ja sieltä sitten lentäen Helsinkiin ja Jerppa hakee mut kentältä Hämeenlinnaan viikonlopuksi.
Olen todellakin sen loman tarpeessa. Ja ison halin. Virtuaaliset lohduttais kanssa.