Tässä nyt lähinnä, mitä teimme Normandiassa. Olimme myös siis viikonlopun Pariisissa, mutta eiköhän tässä ole nyt tarpeeksi selitystä vähäksi aikaa.
Ensiksi torstaina kävimme linnassa. Syytä ei tarvitse, koska se on sentään linna.
Tämä on LINNASTA. Muistaakseni joku kaivon näköisteos. En osaa suomea.
Katsoimme yhdessä pilviin.
Mutta Jere katsoi häntä silmiin. En tiedä, kuka hän on tosin.
Tuolta siis Caenin linna näyttää sisältä. Hiano! Ja kattokaa, miten normandialainen sää!
Jere tähtää. Sori Jere, en voinut olla julkaisematta tätä, koska tää vaan on niin söpö.
Perjantaina kävimme Caen Memorialissa, joka on siis 2. maailmansodan muistomuseopaikka. Siltä keikalta yksi kuva:
Tosin olin ihan innoissani, kun näin ton. Meidän lukion (komea) historian opettaja näytti tuosta kuvia joskus maailmansotakurssilla ja olin ihan wooow jo silloin.
Maanantaina (kai) kävimme katsomassa kasvitieteellistä puutarhaa. Se ei ollut kovinkaan kiinnostava, koska täällä ei ole vielä kunnolla kevät. Mutta siellä oli kasvihuone, joka oli ihan hieno.
Undulaatit pussas!
Ja kävimme taas Abbey aux hommesilla. Tällä kertaa osattiin jo ihan sisälle!
Tässä on Vilhelm Valloittajan hauta. Guillelmus Conquestor.
Ja torstaina menimme sitten Bayeuxiin.
Siellä oli hieno kirkko.
Kävimme myös katsomassa 70 metriä pitkää seinävaatetta Vilhelm Valloittajasta. Vilhelm on täällä aika pop. Meille kävi siellä vähän hassusti. Missään ei ollut kunnolla mitään valokuvauskieltokylttejä ennen sisäänkäyntiä, joten oltiin Jeren kanssa, että noh, otetaan sit pari kuvaa. Kun tultiin sieltä vaatekammiosta ulos, joka paikassa oli niitä ÄLÄ OTA VALOKUVIA TAI VAHINGOITAT VAATETTA -kylttejä. Onneks ette etukäteen sanonu... Joten en nyt laita niitä tänne, kun ovat laittomia. :D
Käytiin kahvilla syömässä Vilhelm Valloittajan vaimon mukaan nimetty leivos:
Se, mitä tarjoilijan selityksestä naapuripöydälle ymmärsin, se on juttu, jonka sisällä on vaniljakreemiä, Calvadosta, rusinoita uitettuna Calvadoksessa ja jotain. Se maistui Calvadokselta.
Lopuksi kävimme tällä kertaa brittisotilaiden hautausmaalla.
Musta oli jännää, että ne oli haudanneet tuonne saksalaisiakin. Ehkä britit ei ole niin katkeria kuin amerikkalaiset. Tai ylpeitä. Mutta saksalaisilla ei ollut mitään muistokirjoituksia vaan pelkät nimet karusti.
Kuvien lisäksi me juotettiin naapureille Jaloviinaa ja Jölmyä/Lököä, syötettiin vaihtarikavereille salmiakkia (korealainen tyttö meinasi tukehtua, joten Andy mukavana poikana "auttoi" antamalla sille lasillisen absinthiä), leivottiin aika monta kertaa crepes'ejä (tykkäättekö tekin tästä mun taivutustavasta? No lettuja siis suomeksi), syötiin ihan liian monta kertaa ulkona, käytiin elokuvissa katsomassa The Artist, ostettiin Jerelle Carambareja ja tuliaisia ja kirjoitettiin postikortteja, jotka eivät kyllä vielä ole postissa, koska en ehtinyt/jaksanut etsiä St Lazarelta postimerkkejä.
Lähiaikoina sitten Pariisi-kuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti